Huomenna on viimeinen sädehoito. Tiesin että tämä 15 kertaa menee nopeasti, mutta viime viikolla rupesi lentämään kapuloita rattaisiin siihen malliin että epäilin ettei ilman taukoa maaliin päästä.

Ensin alkoi mieheni oksentaa. Hän oksensi 14 tuntia, mikään ei pysynyt sisällä. Vaikutti sen verran ärhäkältä taudilta että olin varmaa että kiertää koko perheen. Pari päivää tuon jälkeen mua alkoi palella, ja mulle nousi kuume. Tai lämpö, riippuu mitä pidetään kuumeen rajana. Makoilin torstain ja perjantain sängyn pohjalla, mutta aamuisin olin onneksi sellaisessa kunnossa että jaksoin sädehoidot käydä. Rajana on 38 asteen kuume, eli kun pysyy alle sen, voi hoitoon mennä. Eikä mulle tullut oksennustautiakaan, eli suunnitellusti huomenna siis viimeinen hoitokerta.

En päässyt silloin muutama viikko sitten juhlimaan viimeistä sytostaattihoitokertaa kun se peruttiin edellisenä päivänä, mutta jospa tällä kertaa pääsisi juhlimaan viimeistä sädehoitokertaa. Ei kyllä mitään hajua miten sitä juhlisin. Juhlan aihetta on kyllä muutenkin. Se on nimittäinen ensimmäinen lomapäivä huomenna. Hiihtoloma!

Saattaisin vaikka huomenna heittää voltin loman ja sädehoitojen loppumisen kunniaksi jos vielä osaisin. Tässä kuvassa en suinkaan minä vaan tyttäreni lauantaina tramppaparkissa.

Nyt siis alkaa loma ja suunnitteilla on alkuviikosta pieni 22 tunnin Viron reissu sekä viikonloppu Varalan urheiluopistolla. Yhdistetty judo- ja perheloma, koska mies lähtee frisbeegolf-lomalle Espanjaan niin lapset lähtee mulla mukaan judoviikonlopun viettoon.

On se muuten kumma, kun etsin tuota valokuvaa jonka tuohon ylle laitoin, ja tuli näkyviin noita aiemmissa julkaisuissa käytettyjä sytostaattiyksikössä ottamiani kuvia, niin heti tuli huono olo. Edelleen. Aina olen ihmetellyt että miten voi jostakin jäädä niin pahat traumat että ajatus tai haju tai kuva laukaisee jonkin reaktion. Ei tarvii ihmetellä enää että miten. Helposti näköjään.

Ja tietty pakollinen karvapäivitys. Tukka tihenee, kulmakarvoista on kaikki vanhat lähteneet mutta uudet kasvaneet tilalle. Lyhyitä ne vielä on mutta pystyi jo värjäämään. Ripsissä on tosi lyhyttä uutta alkua, joka on pukannut entistä vähemmäksi pitkät ripset, niitä on ehkä jäljellä kymmenen per silmä. Hyvin ne on taistelleet, kohta saa luovuttaa kun uudet ripset ottaa vallan.