Kesäkuussa 2018 kesälomien lähestyessä päätin varata työterveyslääkärille ajan.Vasemmassa rinnassani nännin vieressä oli patti, joka veti nänniäkin sivuun. Patti ei ollut suuren suuri, noin yhden senttimetrin kokoinen herne mutta oli kasvanut alkukesän aikana ja vaivannut mieltä. Samaa pattia oli jo pari vuotta aiemmin tutkailtu mammografialla ja ultraäänellä ja todettu, että ei syytä huoleen.
Työterveyslääkäri laittoi minut ensin gynekologille joka sitten teki lähetteen mammografiaan ja ultraääneen. Gynekologi oli sitä mieltä, että tuskinpa tuo mitään pahanlaatuista on. Seuraavalla viikolla tehtiin mammografia ja radiologi teki ultraäänen. Mammografiakuvissa pattia ei näkynyt ollenkaan, ultraäänellä näkyi. Radiologi oli sitä mieltä, että otetaan varmuuden vuoksi näytteet, vaikka tuskin tämä mitään pahanlaatuista on. Lähdin siitä sitten sitten melko rauhallisin mielin Pohjois-Suomeen ja Pohjois-Norjaan kesäloman viettoon.

Norjasta paluumatkalla sain sitten Gynekologilta tiedon, että paksuneulapiobisassa näkyy pahanlaatuinen kasvain. Kesälomareissu jatkui rannikkoa alaspäin, paperit olivat lähteneet PHKS:an (Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti) kirurgian poliklinikallle eikä sieltä nyt ihan samalle viikolle aikaa kirurgin vastaanotolle tulisi.
IMG_3182.jpg
Näissä maisemissa Hailuodon hiekkarannalla sain tiedon, että kirurgin vastaanotto olisi viikon päästä, 25.7.2018.

Kirurgin vastaanotolla tapasin erikoistuvan lääkärin, joka ensi töikseen ilmoitti, että koko rinta tulee poistaa. Kasvain on niin lähellä nänniä, ettei voida osapoistona suorittaa. Keskustelun edetessä kuitenkin tuli sitten lientymystä sen verran, että hän voisi HUS:sta konsultoida, olisiko osapoisto kuitenkin HUSsissa mahdollinen. Asiaa tuolla ensimmäisellä käynnillä tuli paljon, mutta melko avoimeksihan kaikki tuossa kohtaa jäi, koska tehtiin tuo konsultaatiopyyntö HUSsin suuntaan.

Elokuun alussa sain sitten puhelimitse tietää, että ei tarvitse HUSsiin saakka lähteä leikkausta suorittamaan, onnistuu kyllä osapoistona myös Lahdessa. Erikoistuvan lääkärin kanssa käytiin läpi osapoistoa ja kokopoistoa, ja puhelun jälkeen jäi sellainen mielikuva, että hänen mielestään osapoisto ei ollut se parempi vaihtoehto. Näin hän oli tuon osapoiston Kantaan minun tahtonani kirjannutkin.

2.jpg

​Tästä puhelusta sitten lähtivät paperini hoidonvaraajalle ja voisin ryhtyä odottelemaan leikkausaikaa. Kovasti kiinnosti tässä kohtaa tietää, mitä jatkohoitoja leikkauksen jälkeen olisi tulossa, mutta niistähän ei mitään tietoa voinut vielä olla - koko tilanne selviäisi sitten tarkemmin leikkauksessa. Toivoa "helposta tiestä" antoi se, että kasvaimen koko oli niin pieni, että kuulemma yleensä tuon kokoiset eivät ole ehtineet leviämään.